Oppikaamme hyväksymistä. Se on parhaita avuja, mitä näyttelijällä voi olla. Kyky hyväksyä, toivoa, että asiat tapahtuisivat juuri niin kuin ne tapahtuvat. Se on onnellisen elämän alku ja juuri ja se on näyttelijän viisauden alku ja juuri.
- David Mamet
teoksessa Tosi ja Epätosi
---------------------------------------------------------------------
Viime vuonna tähän aikaan ajattelin, ettei Teatterikorkeakoulun pääsykokeisiin tarvitse lukea. En siis lukenut mitään, vaikka pyrin sinne. Kuten tiedätte, en päässyt sisään.
Nyt olen alkanut ajatella, että ehkäpä niihinkin pääsykokeisiin voisi lukea. Kyllä siihen tilanteeseen sittenkin voi varustautua paremmin lukemalla. Nyt luen kaikkea mahdollista, josta voisi olla apua, vaikka olen päättänyt kasvaa vielä vuoden ennen uutta pyrkimistä.
Kyllä tuo lukeminen vaikuttaa. Se avaa näkemyksiä maailmaan ja elämään ja sitä kautta näyttelemiseen. Se kasvattaa. Lisäksi se tuo itsevarmuuttaa ja auttaa motivaation etsimisessä. Nyt kun olen jo löytänyt motivaation lukemiseen.
Ehkä minusta todella voisi tulla näyttelijä. Ehkä minusta todella olisi siihen.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti